1. Vaikka musiikkimakuni on miltei skitsofreenisen laaja, olen pohjimmiltani progesetä. Olen lisäksi hyvin todennäköisesti ollut ainoa 13-vuotias tyttö, joka on käynyt säännöllisesti Black & Whitessa ostamassa King Crimsonia. Itselleen.
2. Lempielokuvani on Andrei Tarkovskin Stalker.
Mutten puhu siitä mielelläni, koska onhan se nyt melko kornia.
3. Luulin 15-vuotiaaksi asti, että sanonta kuuluu "rohkea rotan syö". Kun kuulin asian oikean laidan mietin kuumeisesti mitä rohkeaa hernekeiton mättämisessä on. Sitten maistoin Jalostajan purkkihernekeittoa.
En ihmettele enää.
4. Soitan klarinettia ja rumpuja, molempia tasaisen huonosti.
Mutta Guitar Herossa olen aika ässä!
5. Olen allerginen auringolle ja palan nopeasti vesikellorakoille, minkä takia harvat asiat ovat mielestäni yhtä vastenmielisiä kuin hellepäivät.
6. En osaa kävellä lättäpohjaisilla kengillä muljauttamatta nilkkaani jatkuvasti. Kasvuiässä käytetyt korot ovat ilmeisesti vääntäneet jälkani tilaan, jolle yli seitsemän mutta alle kahdentoista sentin korko on ergonomisesti paras.
7. Maailman paras nettisivu on mielestäni http://cuteoverload.com/!
13 kommenttia:
Ah, upeaa!
King Crimsonin ensialbumin kauhistunut kansikuva on tässä yhteydessä melkoisen hulvaton.
semmarit: Haha, kieltämättä!
(Näyttäisin tosin itsekin kauhistuneelta, jos joutuisin hengaamaan Heavy Horsesin vieressä.)
Haha, itse ostin levykaupasta samanikäisenä (oikeastaan jo vähän nuorempana) Manicsejä :D mut proge taitaa kyl olla vähän katu-uskottavampaa kuin brittipoppi!
ja noi sanonnat joita ei tajua on parhaita! Itselläni tajusin vasta huomattavan vanhana vitsin "lyhin työmatka: tuumasta toimeen"..
Tästä tuli mieleeni että kaverini luuli vielä vähän aikaa sitten sanonnan olevan "älä muuta virkkaa". :D
Progediggari arvostaa. Tosin täytyy olla eri mieltä Heavy Horsesista. Se on oikeasti hyvä levy.
oot niin söötti!
<3
Jesh, Cute overload on useamman vuoden ollut ystäväpiirini kestosuosikki! Sieltä voi löytää iloa vähän millaisessa mielentilassa tahansa.
Hih, mulla on ihan samat oireet kuin sulla 5.- ja 6.kohdassa. Halusin tai en, aurinko ja lättätossut eivät vain kuuluu kaverikerhooni :)
Oi oi, miehenikin on progetyyppi hyvällä tavalla, niin kuin sinä. Levyhyllyssämme on oma progeosasto ja Zappa-levyjä löytyy ehkä 80.
Ja Stalker on ehdottomasti maailman kaunein leffa. Ilahdun aina kovasti kun joku tykkää siitä. Ihanaa!
varpu: Minun kokemukseni mukaan proge on ehkä vähiten katu-uskottava asia ikinä! :D
Minä kuuntelin ennen progevaihetta trip-hoppia ja Radioheadia. :)
anniina: Eikä! Ihana! :D
nimimerkitön: Minä yritin aikoinani ihan oikeasti oppia tykkäämään Jethro Tullista yhtyeen klassikkoaseman takia. Mutta en voi sille mitään, että muutaman biisin jälkeen tekisi mieli käydä syöttämässä se pirun huilu Ian Andersonille. Joku minun oma henkilökohtainen traumani, selkeesti. :)
aba: Itse olet!
piaf: Se on paras! Minulla on jopa se sivuston vuosikalenteri käytössä. Se tekee huonostakin päivästä ihan siedettävän. :)
mothmouth: Tai etelänlomat. :)
Minä käytän Suomen kesässä varjoissa luimistellessani "ääriolosuhteisiin" tarkoitettua aurinkovoidetta. Tropiikkiin ei taida olla asiaa!
helen: Meidän taloudessa on kaksi progehirmua, joten sitä luukutetaan täällä jatkuvasti. :) Hieno Zappa-kokoelma, muuten! Meillä on vain ne ns. klassikkolevyt, mutta pitäisi jossain vaiheessa laajentaa repertuaaria.
Stalkerissa kiteytyy mielestäni kaikki ne asiat, jotka tekivät Tarkovskista niin hienon ohjaajan. (Tosin se resiinakohtaus on mielestäni hieman liian pitkä. Olen kiistellyt aiheesta muutamaan otteeseen kaverin kanssa.)
Tämä tyttö osti hyvin hyvin monta vuotta sitten King Crimsonin Larks' tongues in Aspicin. Ja rakastui. On suosikkilevyjä vieläkin.
babooshka: Larks' tongues in Aspic on tosi hyvä! Kuten itse asiassa kaikki Crimsonin 1960-70-lukujen levytykset.
1980-luvulla tyypit alkoivatkin sitten tehdä huonoa Talking Headsia. :) (Okei, Discipline on ihan siedettävä.)
Lähetä kommentti