Syksyn värit

Samu-Jussi Kosken Marimekolle suunnitteleman syysmalliston promokuvissa vilahtelee syksyn kutkuttavimpia väriyhdistelmiä.

Kun ulkona pimenee minäkin haluan verhoutua sähkönsiniseen kananmunatakkiin ja aniliiniavokkaisiin!

Räikeän tyylin etuna on ainakin se, että välttyy todennäköisemmin liikenneonnettomuuksilta.
Eikä saa haulista hirvimetsällä.

Kynähame on mekkoa mahtavampi

Niskavillani nousevat pystyyn selaillessani naistenlehtien listoja vaatekaapin tukipilareista.

Suorat housut, valkoiset kauluspaidat ja kashmirneuleet kalskahtavat ikävästi aikuisuudelta.
Ajalta jota tämä nuoruudessaan keinotekoisesti roikkuva parikymppinen ei mielellään ajattele seuraavaan kymmeneen vuoteen.

Kesän aikana pamahdin kuitenkin kynähameuskoon.


sulkapäähine kaang accessories, hame tehty mittojen mukaan,
polyesterpusero kaivettu Hennes & Mauritzin alerekistä,
kaulakoru kirpputorilta, kengät Vagabond

Olisin varmasti pamahtanut jo aiemmin, mutta sopivan hameen löytäminen oli haastava prosessi.
Jos edustaa vartalotyyppiä suomalainen emäntä, huomaa nopeasti, ettei ketjuliikkeiden alaosiin ole jätetty riittävästi tilaa täydelle takakontille.

Uskoni standardimitoitukseen menettäneenä päädyin teetättämään oman hameeni eBayssa toimivalla ompelijalla.

Musta ihmevaate tuplasi taloon tultuaan kerralla asuvalikoimani, samalla Hennes & Mauritzin alerekeistä kaivetut polyesteripuserot muuttuivat salonkikelpoisiksi.
Aikuismaisemmiksi.
..Apua!

Syyskorot

Syksyisin tekee mieli mustikoita.

Mustikkapiirasta, mustikkakiisseliä, mustikkajukurttia ja mustikkakenkiä.


Minusta tosin tuntuu, ettei syyssade tee kenkien mokkapinnalle yhtä hyvää kuin mustikkamättäille.

Resupirkon tunnustukset

Pidän leveistä helmoista, kauniista kampauksista, hansikkaista ja päähineistä.

Mutta olen myös hävyttömän laiska.

Niinä aamuina kun pitäisi nousta vällyjen välistä ennen yhdeksää sellaiset toimenpiteet kuin ripsuvärin sutiminen ja hiusten kampaaminen tuntuvat turhalta hifistelyltä.

Niinpä näytän puolet ajasta kohtuullisen viimeistellyltä ja puolet siltä kuin olisin toteuttanut lapsuuden haaveeni ja muuttanut lempiturtlesini kanssa New Yorkin viemäriin.

Resupäiviä tulee harvoin kuvattua, mutta tein perjantaina poikkeuksen.
Hiuksia ei ole harjattu, mutta onneksi aina ei tarvitsekaan.


1960-luvun pikkutakki ja H&M:n mekko kirpputorilta, kengät DinSko, huivi American Apparel,
kangaskassi mekkotilauksen kylkiäinen sevennewyork.com


P.S. Blogi on nyt myös Blogilistalla.

Kannattaa tosin käyttää sen sijaan Google Readeria, se on paljon kätevämpi.

Teeseä ja tasseleita tavaratalossa

Viime syksyisen visiittini jälkeen Tukholmalaisen PUB-tavaratalon yläkertaan oli ponnahtanut pieni burleskitaivas.

Sievästi sisustetulla osastolla olisi voinut viettää tuntikausia selaillen alan kirjallisuutta ja hipelöiden Minna Parikan uutta hansikaskokoelmaa.
Vaatevalikoimaan kuului tunnettujen fiftarimerkkien, Stop Staringin ja Bettie Page Clothingin lisäksi myös brittiläisen pikkumerkki What Katie Didin suloisia alusvaatteita.

Osastolla kierellessään ei voinut olla miettimättä milloin kotimaiset liikkeet ottavat burleskin medianäkyvyydestä onkeensä.
Stockmann, täten vaadin valikoiman jatkoksi tissitasseleita!

Alkusanat

Hieman yli kaksi vuotta sitten kirjoitin aktiivisesti blogia äidinkielelläni, mutten koskaan tuntenut oloani kotoisaksi suomalaisessa blogikentässä.
Helpoin ratkaisu oli liittyä englantia puhuvien sielunsiskojen joukkoon.

Kesäisin kuitenkin kamppailen kotimaisen kielen kanssa.
Muutaman kuukauden ero aktiivisesta näppäimistön kuluttamisesta johtaa kohdallani sanavaraston keripukkiin.
Syksyn koittaessa käyn kävelevästä esimerkistä anglismien rampauttamista lauserakenteista.

Nuivana tyyppinä en ole koskaan osannut kirjottaa kevyesti keveistä asioista.
Nyt on korkea aika opetella!