Hyvän mielen viisikko

eltaiset vaatteet. Ainakin jos ne ovat brittiläisen tba:n tekemiä. Pikkumerkin ensimmäinen mallisto on täynnä valkoisia pikkukauluksia, puhvihihoja ja löysiä leikkauksia. Kevyissä silkkimekoissa ja puseroissa olisi ainesta uusiksi lempivaatteiksi. Jouluähkystä toivuttuaan liipasinsormea kannattaa pitää herkkänä ainakin Asoksen ja Urban Outfittersin tulevissa alennusmyynneissä.


elby. Jos koti kertoo ihmisestä enemmän kuin keskiverto romaani, The Selbyn lukijat tietävät paljon. Blogiin on tallennettu hieman yli vuoden ajan kiinnostavia ihmisiä kotioloissa ympäri maailmaa. Maisemat vaihtelevat graafisesta askeettisuudesta boheemiin hallittuun kaaokseen. Mutta jokaisesta otoksesta hohkaa sisustuskuville epätyypillinen lämpö.


irjoiuskone kaulassa. This Charming Girlissa ollaan keksitty täydellinen lahja tuleville toimittajille ja pöytälaatikkorunoilijoille. Mieluisampi olisi ainoastaan taikavipu, jota kiskaisemalla seuraava deadline siirtyisi viikolla eteenpäin.


trassikorut. Isoäidit tietävät, ettei mikään piristä asua kuin vanhanajan bling. Kirpputorilta metsästetty jättimäinen rintaneula uudistaa vanhan takin talvikuntoon ja antaa villapaidoille uutta ilmettä. Ja strassikorut voi kiinnittää korviinsa ennen seuraavaa silitys-, ja pyykkäysrupeamaa. Sillä porvariskotirouvan leikkiminen on hauskaa.



iilit Flickrissä. Koska on vain oikein, että maailman hienoimmalle eläimelle on perustettu maailman hienoin ryhmä. Ja koska se on ainoa paikka, jossa vuosia jatkunut akuutti siilinkaipuu hellittää edes hetkeksi. Kun minulla on suurempi asunto ja aikaa nikkaroida otukselle paras mahdollinen koti, lupaan pyhästi muuttaa tämänkin sivuston siiliblogiksi.

Viisi yötä jouluun

Juhlakuvien ottaminen ei ole koskaan tuntunut maailman luonnollisimmalta asialta. Mutta tällä kertaa kamera oli mukana. Ja ystävät söpöinä!
Olen eilisestä lähtien organisoinut kavalaa ryöstöretkeä Lauran komerolle kuvissa näkyvän violetin Monkin mekon takia.

Lisäksi olen kiitollinen Anna-Marialle, joka nappasi lokakuussa lupaamani asukuvan Malene Birgerin minimekosta. Anna-Maria osaa ilmeisesti myös ottaa tarkkoja ja vakaita kuvia pokkarikameralla hämärissä tiloissa.
Jos joskus satun voittamaan lotossa rekrytoin hänet täysipäiväiseksi valokuvaajaksi.

Pariisi 1962

Vietin lukiovuosinani puolet ajastani elokuva-arkiston petollisen pehmeillä penkeillä. Pari viikkoa kestäneen Jean-Luc Godard -sarjan jälkeen toivoin jatkuvasti, että eteiseen puhkeasi madonreikä, jonka kautta voisin pujahtaa 1960-luvun Ranskaan.

Madonreikää ei löytynyt, mutta Paris 1962 -niminen albumi flickrissä toimii oivana aikakoneena. Yöllä kaviloissa ja kaduilla otetut kuvat menevät iholle. Niitä katsellessaan haistaa savun ja kuulee puheensorinan. Huomaa haluavansa laineet hiuksiinsa ja pullon hyvää valkoviiniä.

Enää minua ei harmita, ettei mennyttä aikaa voi elää. Siihen voi eläytyä.
Enkä sitä paitsi edes osaa ranskaa.





kuvat Paris 1962

Ainoa pari kaapissa

Kärsin pahimman luokan farkkukammosta.
Vaivan aiheutti joidenkin vuosien takainen lantiomallivillitys, joka teki housujen käyttämisestä rehevän perän takia hankalaa. Korkeavyötäröisten pöksyjen ilmestyttyä kauppoihin olin jo liian ärsyyntynyt vaivautuakseni sovituskoppiin.

Pelastus löytyi viimein paikallisen vaateliikkeen poistokorista kymmenellä eurolla.
Housut ovat aavistuksen liian pitkät ja niiden vyötärölinja saisi 1990-luvun alun Matti Nykäsen kateelliseksi. Mutta ne ovat mukavat.

Tätä vauhtia innostun ostamaan seuraavan parin jo viiden vuoden kuluttua!



farkut cheap monday, pusero by malene birger,
baskeri vintage, kengät dinsko, sisäkuvaustaidot työn alla

Viimeisen kuukauden aikana minä olen..

1. Käyttänyt päivittäin hattuja, koska en ole muka jaksanut varata kampaaja-aikaa. Ja koska hatut ovat kivoja.

2. Kirjoittanut tieteellisiä esseitä muun muassa Hellraiserista ja Marco Bjurströmin fanipostista.

3. Joutunut editoimaan videokuvaa itsestäni. Yritän edelleen toipua traumoista.

4. Katsonut liikaa gorea ja nukkunut liian vähän.


meikitön panda puoli seitsemältä aamulla
5. Valmistanut ihan itse valkosipulietanoita ja nauttinut niitä ranskalaisen viinin kanssa. Airin soidessa taustalla. Kornia, mutta hauskaa!

6. Menettänyt kuusi kiloa elopainostani ja yrittänyt epätoivoisesti saada niitä takaisin.

7. Pukenut päälleni farkut. Risti seinään! Väärinpäin!


cheap monday, eiffel
Viimeisestä kohdasta lisää huomenissa.

Paluu arjesta

Myönnetään, olen ollut hyvin laiska bloggari. Mutta loppusyksyn pimeys tyhjensi takkini tyyliasioista. Koulukiireiden ja masentavan harmauden keskellä ajatukset pyörivät lähinnä seuraavan kahvikupillisen ympärillä.

Loppuneet luentosarjat ja lähestyvä joulu ovat kuitenkin täyttäneet mieleni kummallisella lämmöllä. Tuntuu vihdoin siltä että alan olla valmis palaamaan blogin pariin.
Vaikka hämärässä valokuvaaminen on yhtä mukavaa kuin nuppineulojen työntäminen sormenkynsien alle:


demonstraatio siitä mitä seuraa kroonisen kofeiinivapinan yhdistämisestä
hämärään asuntoon ja hitaaseen suljinaikaan
Tämän päivän asukuvat (alla) on itse asiassa otettu marraskuun alussa, mutta päälläni oli tänään prikulleen sama vaatekerta. Ehkä luovuus alkaa kukoistaa samaan aikaan kuin leskenlehdet?



kengät Dinsko, kaikki muu second hand