Hiuksenhieno ero

Olen muutaman viimeisen kuukauden aikana ymmärtänyt, kuinka paljon hiukset vaikuttavat olemukseen. Pinnipaketilla ja hiuslakalla saa aikaan vähintään yhtä suuren muutoksen kuin laatikollisella koruja. Sievä kampaus tekee kauhtuneestakin mekosta salonkikelpoisen ja nostattaa samalla omaa fiilistä. Lisäksi olen yllätyksekseni huomannut, että tukalla leikkiminen on aidosti kivaa.

Tähän pisteeseen päätyminen vaati pitkän prosessin. Olen ylitsevuotavan suurpiirteinen ja luultavasti maailmankaikkeuden pahin rähmäkäpälä. Hiuslaatuni on hentoa luonnonkiharaa, jolla on oma tahto. Auki pidettynä se takkuuntuu muutamassa minuutissa kasaripermanentiksi, josta Vinnie Vincentkin olisi ylpeä. Olen yläasteelta lähtien joko turvautunut nopeisiin sotkunutturoihin tai pitänyt hiukseni lyhyinä.


kesä ja eräs ensimmäisistä yrityksistä
Havahduin viime kesänä siihen, että poiskasvatettu polkkatukka alkoi olla nutturamitoissa. Alon hetkellisessä mielenhäiriössä koota siistiä sivunutturaa perinteisen sotkukampauksen sijaan. Vedin ulkopuolelle jääneet etuhiukset sormikiharalle. Ja valaistuin. Jos ei aseta itselleen mahdottomia vaatimuksia ja toimii rauhallisesti, hiusten laittaminen on helppoa. Myös meille rähmäkäpälille.

Olen edelleen onnellisen kaukana aidosta tukkataiturista, mutta tulen nykyisen kokeilleeksi erilaisia asioita. Kun tukkani kasvaa vielä hiukan aion aloittaa lettikampauksilla leikkimisen, ja hyödyntää Superkawaiimaman ja Freelancer's Fashionblogin ohjeita.
Toistaiseksi otan kuitenkin ilon irti pienistä asioista. Tein tänään elämäni parhaan nutturan. Se on juuri oikeassa kohdassa, ja etuhiukset kiinnittyivät kuin itsestään löysälle sormikiharalle pään sivuun.
Voitto!


tämä päivä ja hiushistoriani paras nuttura

Translation: I've started to do my hair more often. It's been a real learning process for someone as clumsy as me, but it's starting to pay off.