Ukkohousut ovat olleet katukuvassa pitkään, mutta ne tuntuvat edelleen herättävän keskustelua imartelevuudesta. Salla kirjoitti kuukausi sitten, että päärynävartaloisten tulisi pysyä pöksyistä kaukana. Olen eri mieltä.
Minä sain kahdella kauhalla, kun ihmisille jaettiin roinaa peräkontteihin. Kokemus on opettanut, että löysien pappahousujen laskokset ovat erinomainen paikka kankkujen jemmaamiselle. Housut istuvat vyötäröltä ja leveä lantio häviää löysiin lahkeisiin. Ja vaikka ei häviäisikään, käyttäisin niitä silti.
Vierastan yli kaikein vartalotyyppiajattelua, ja sitä, että vaatteiden ainoa tarkoitus olisi kropan epäkohtien piilottaminen. Jokainen poikkeuma yleisistä mittataulukoista on epäsopusuhtaisuutta, joka tulisi parhaansa mukaan kätkeä. Olen onnellisen kaukana mallinmitoista, mutta se ei ole syy rajoittaa pukeutumistansa pelkkiin A-linjaisiin polvihameisiin. Elämä on sellaiseen aivan liian lyhyt.
Parasta noissa housuissa on muuten se, että ne päällä tuntuu siltä kuin olisi lähtenyt pyjamassa ulos. Yksin se on parin MC Hammer -kommentin arvoista.
Translation: Fall is here, so I get to wear my most comfortable pair of pants again. Yay!
21 kommenttia:
Todella sievä asukokonaisuus!
That is the most beautiful blouse ever...It reminds me of light strawberry yogurt.
XXXXXXXXXXXXXXXXX
That shirt is amazing. I love the big buttons on it. Nice dance moves too!
Todellakin!:) Olen itse tullut siihen lopputulokseen, että päärynävartalolleni haaremi- ja pappahousut ovat ne kaikista imartelevimmat. Kukaan ei voi varmaksi tietää, että paljonko sitä roinaa siellä peräkontissa on. ;) Nerokasta...
Grrh. Kirjoittelin tässä just juttua siitä, miten mua ärsyttää se, että kaikissa pukeutumisoppaissa ja muissa tähdätään aina siihen, miten vaatteilla saa itsensä näyttämään mahdollisimman pitkältä ja laihalta. Miksi kaikkien pitäisi yrittää näyttää pitkiltä ja laihoilta?
Mutta imartelevuudesta kuitenkin, olen kanssa huomannut, että porkkanamalliset housut on itse asiassa lev(e)äperäiselle just ne imartelvimmat!
Ja hei - en tule huomenna viilaamaan pilkkua. Multa nimittäin viilataan viisaudenhammas pois. Onnea kokeeseen!
great look
"Vierastan yli kaikein vartalotyyppiajattelua, ja sitä, että vaatteiden ainoa tarkoitus olisi kropan epäkohtien piilottaminen."
Seuraava kysymys olisikin sitten se, että onko leveä lantio epäkohta ollenkaan?
Tykkään siitä, että otat näitä kroppa-juttuja esille teskteissäsi, mutta näistä tuppaa jäämään aina vähän kitkerä maku suuhun.
"Minä sain kahdella kauhalla, kun ihmisille jaettiin roinaa peräkontteihin."
Niin. Tai sittem sinä sait yläkroppaan puolella kauhalla ja ala-kroppaan kokonaisella. Toivoisin, että voisit näissä teksteissäsi kuitenkin huomioida sen, että olet melko oikeasti aika pieni kokoinen. Vaikka lantiosi olisikin leveä suhteessa vyötäröösi, ei se tee siitä suurta muilla mittapuilla
"Olen onnellisen kaukana mallinmitoista"
Bet Ditto on onnellisen kaukana mallinmitoista. Sinä olet pieni. Et välttämättä koe oloasi pieneksi, ja sellaisista itsenäkemys-ongelmista on toki aiheellista puhua. Mutta sinä et ole yleisellä mittapuulla iso. Ja sen kuvan antaminen, että olisit on älyttömän tuskallista niille, joiden on jo vaikeaa (tai mahdotonta joidenkin tapauksessa) löytää päälle mahtuvia vaatteita kaupoista.
Ymmärrän toki sen, että nykyään pienetkin poikkeamat stereotyyppisestö kauneusihanteesta huomioidaan kommenteilla, mutta usein mietin tiedätkö oikeasti miltä tuntuu, kun ei kaupoissa myydä sun kokoisia vaatteita. Ei vain sellaisia, jotka ovat vääränmallisia ja näyttävät siksi tyhmältä. Vaan sellaisia, jotka oikeasti mahtuisivat päälle. Sun teksteistä tulee usein sellanen olo, että sä elät maailmassa johon isommat ihmiset ei kuulu. Esim. itseni kokoiset.
En usko, että tämä on tarkoituksesi, mutta tältä kirjoituksesi tuntuvat.
fiona timantti: Voi kiitos!
sacramento: Thanks! :)
lucy, dear fish: Haha, thank you! I'm quite possibly the worst dancer on this planet. :)
anna-maria: Niinpä! Sitäpaitsi, nyt on paljon helpompi löytää housuja kaupasta. Ei tarvitse tuskailla, että vaate roikkuu vyötäröltä ja kiristää kaikkialta muualta. :)
eeva: Voi kuule, minua ärsyttää ihan sama asia! Ja leveä lantio, pitkä selkä, lyhyet jalat ja kaikki muu ns. epäsopusuhtainen pitäisi naamioida piiloon. Tosin siitä tulisi aika lyhyt pukeutumissopas, jos kirjoittaisi ainoastaan, että "pue päälle mitä tykkäät". :)
Hyi kamala, olen itse vältellyt viisaudenhampaiden poistattamista vuosia. Onnea koitokseen!
eule: Thanks!
ditto: Juttu on kuitenkin niin, että jokainen kirjoittaa vartaloasioista omasta näkökulmastaan. Maailmasta löytyy aina joku, joka on itseä kauempana mallin mitoista (myös sen Beth Ditton kohdalla), se ei tarkoita sitä, etteikö asiasta voisi kirjoittaa. Muuten koko ulkonäkökeskustelu pitäisi rajata ainoastaan ihmisille, jotka poikkeavat todella rajusti ns. ulkonäkönormeista. On myös tärkeää huomata, että se jos joku sanoo olevansa "kaukana mallin mitoista" ei tarkoita sitä, että valittaisi olevansa tuhti. Se tarkoittaa sitä, että on kaukana mallin mitoista. Minä en tiedä, miltä Beth Dittosta tuntuu, mutta minä tiedän, miltä minusta tuntuu.
Toiseksi, puhuin vartalotyypeistä, en siitä, kuka on ja ei ole suuri jollain yleisellä mittapuulla. Kyse on siitä, mihin kropan massa varastoituu, ei siitä paljonko sitä massaa on. En ole missään vaiheessa väittänyt olevani suuri tai ylipainoinen. Olen itse asiassa pitänyt omaa normaalipainoisuuttani niin itsestäänselvyytenä, etten ole kokenut tarpeelliseksi alleviivata sitä teksteissä erikseen.
Kolmanneksi, olen nuorempana ollut tilanteessa, jossa kaupoista ei löytynyt sopivia vaatteita. Ne olivat kaikki liian suuria, eikä sekään mitään herkkua ole. Varsinkaan, kun laihoille ihmisille tuntuu olevan sallittua huomautella vartaloasioista jatkuvasti ja päin naamaa.
Ja vielä loppuun, minusta on paljon kauniimmin sanottu saaneensa
kahdella kauhalla alakroppaan kuin puolikkaalla ylös. Olisi todella surullista ajatella itseään vajaana kauhallisena. :)
Toisin kuin muut kommenttilootassasi en tullut sanomaan mitään tekstistä tai vartalotyypeistä vaan kehasemaan kuinka äärettömän hyvä meininki ekassa kuvassa on. Ihan loistavaa!
Niinpä, miksi aina piilottaa, miksei korostaa? Kiva kirjoitus ja hienoja mielipiteitä täällä kommenttiboksissa.
Olen oikeasti nähnyt tuollaisista housuista unta. Ihanat!
Ukkohousut on ehkä maailman paras keksintö, tarvitsen ehdottomasti toiset. Ja henkselit! Tuo paita on vaan niin ihana. :-)
millimolli: Haha, kiitti! Tuo oli vielä salakuva. Minulla on paha taipumus revetä spontaaniin (huonoon) tanssiin, jos olen johonkin tyytyväinen. Pitäisi vissiin päästä takaisin tanssitunneille purkamaan energiaa. :)
ilmapallomatka: Niin, tai aina ei tarvitse piilottaa eikä korostaa. Joskus on kiva vain olla. :)
trifoliata: Oho, minä en koskaan muista uneksineeni housuista! Suklaakakusta sen sijaan usein. :)
anniina: Ukkohousut ovat ehdottomasti eräs helpoimmista vaatteista ikinä!
Törke-än hienot housut, ja aivan erityiskiitos maanantaiaamun piristyksestä Mc Hammerin muodossa!
Myös täällä löytyy konttia, ja ostoslistaan laitellaan justiinsa tuollaiset pappapökät!
Täytyy kyllä sanoa, että olen ditton kanssa samaa mieltä. Et ikinä mainitse teksteissäsi vartalosi pieniä osia, tai sen pienuutta ylipäänsä. Vartaloa käsittelevät juttusi pyörivät aina muhkuroiden, ylimääräisen ja isouden ympärillä. En oikein tajua, että millä tavalla tällaisten juttujen kirjoittaminen muka on ok, että hoetaan aina jonkun paikan isoutta, vaikka jutussa on selvästi vaan sen viereisen paikan huomattavasta pienuudesta.
Ja pakko sanoa, että kyllä minulle tulee ihan henkilökohtaisestikin paha mieli välillä kun luen tekstejäsi. En oikeastaan voi aina edes lukea blogiasi, vaikka tykkään siitä muuten, kun koen että postaukset ovat välillä ihan kuin jostain thinspiration-sivulta. Toivottavasti edes vahingossa.
On ihan ok sanoa olevansa päärynämallinen, mutta ei ole ok jatkuvasti toistella reisiensä ja lantionsa paksuutta, jos totuus on kuitenkin se, että käyttää niitä pienimpiä vaatekokoja. Se on oikeasti loukkaavaa ja ylläpitää epätervettä suhtautumista siihen, minkälainen on iso vartalo.
ani, kokovartalofiilis: Jee, mahtavaa! Pappapöksyt ovat ehkä paras kontinsäilytyspaikka! :)
Hanna: Edelleen, kyse on vartalon muodosta ja sitä kautta eri osien suhteellisesta koosta. Minä olen mittasuhteiltani päärynä, eikä sen ääneen sanomisessa ole mitään pahaa. Niin kuin ei itse päärynänmallisuudessakaan. Herjalla heitetyt ronskit lantiojutut ovat elimellinen osa kielenkäyttöäni arkielämässä, joten luonnollisesti ne seuraavat mukana myös blogin puolelle. (Joskin todella kevennettyinä versiona.) Minun on henkilökohtaiseti helpompi puhua lantiosta suurena kuin ylävartalosta pienenä siksi, koska se on mielestäni juurikin se positiivinen piirre. Minua on haukuttu ylävartaloni takia laudaksi, säälittäväksi ruipeloksi ja anorektikoksi. Kiloja on niistä ajoista (onneksi) tullut lisää, mutta puhun silti mielummin suhteessa isosta lantiosta kuin pienestä yläruumiista. Mutta minulle on ihan ok, jos joku tekee omassa puheessaan päinvastoin. Erilaiset ihmiset tulkitsevat täysin eri adjektiivit positiivisiksi ja negatiivisiksi.
En ole koskaan väittänyt olevani ylipainoinen tai puhunut sanallakaan laihduttamisesta (saati sitten laihduttanut). Enkä muuten ole väittänyt reisiäni suuriksi. Jalkakompleksistani olen maininnut kerran tai kaksi, ja ihmiset tulkitsivat sen välittömästi liittyvän jalkojen paksuuteen, mikä ei muuten pidän paikkaansa. Nykymaailmassa ei voi ilmeisesti olla muulla tavalla epävarma jostakin ruumiinosasta kuin pitämällä sitä paksuna. (Mikä on muuten todella kummallinen ajatusmalli.) Olen pyrkinyt teksteissä korostamaan nimenomaan sitä, että omaan kroppaan liittyvästä omassa päässä kehittyneestä epävarmuudesta huolimatta voi pukeutua juuri niin kuin haluaa. On kyse sitten epäkiinteistä reisistä, suuresta päästä tai kalpeudesta.
Ehkä minulta puuttuu tästä perspektiiviä siinä suhteessa, etten ymmärrä tai osaa ennakoida, miten erilaisita taustoista ja ruumiinkuvista ammentavat ihmiset tulkitsevat tekstiäni. Siinä mielessä tosi hyvä juttu, että kommentoitte, kun jokin särähtää korvaan väärällä tavalla. Tämänkin merkinnän pointti oli, että pukeutumisen ainoa tarkoitus ei pitäisi olla mahdollisimman laihalta näyttäminen. Minulla ei ainakaan ole mitään intressejä näyttää yhtään tätä pienemmältä.
Kuten sanoin, niin on ihan ok sanoa olevansa vartalotyypiltään päärynä. Itsekin olen, ja koen sen positiiviseksi jutuksi niinkuin sinäkin nimenomaa lantion suuruuden takia.
Ymmärsin nyt vihdoin pointtisi tuosta äskeisestä vastauksestasi, ja ajatukset on kyllä hyviä. Mutta kun samassa yhteydessä puhutaan isoudesta ja käytetään "ronskia huumoria" välittyy kyllä ihan eri mielikuva, varsinkin kun on kyse tekstistä. Negatiivissävytteiset ilmaukset yhdistettyinä erilaisiin tapoihin kuvata isoutta antavat kyllä vaikutelman, että olisit aika eri mieltä kuin itseasiassa olet.
Tällaiset jutut vaikuttavat kyllä tosi paljon lukijoihin, vaikka sitä ei osaa ajatella. Nöyrä toiveeni on, että vartalonmalli asiaa käsiteltäisiin enemmän rautalankaa vääntäen kuin sarkastisesti, kun kyseessä on niin herkkä asia.
I just bought those same pants at a second hand store! H&M? Love what you paired them with!
Hanna: Ja minä en taas mielestäni ole koskaan sanonut mitään muuta kuin olevani päärynänmuotoinen. :) Kirjoitettu teksti on siitä jännää, että asiat voi tulkita niin monella eri tavalla. Ilmaisut, joita itse pitää neutraaleina, saattavat olla jonkun toisen mielestä negatiivisesti värittyneitä. Sen takia onkin hyvä, että kommentoitte niistä häiritsevistä jutuista, jotta voin tarkentaa asioita.
Ongelma taitaa pohjimmiltaan olla siinä, että kielenkäyttöni on yleisesti ottaen aika kärjistettyä ja värikästä. Siis ihan kaikissa asioissa. Olen puhunut itsestäni kieli poskessa mm. rusettifetisistinä, pakastekalkkunana ja takakireänä neurootikkona, mutta jostain syystä ainoastaan ruumiinrakenteeseen viittaavat heitot särähtävät ihmisten korviin. En osaa luontaisesti varoa kielenkäyttöä yhdellä osa-alueella, sillä en näe mitään eroa sen ja muiden välillä. Minussa ei tavallaan ole sisäänrakennettua herkkyyttä tajuta, että joillekin kroppajutut saattavat oikeasti olla vakavempia kuin esimerkiksi onnistunut/epäonnistunut kampaus. Yritän muistaa käyttää täst'edes hieman enemmän rautalankaa, jotta väärinkäsityksiltä vältyttäisiin.
ana rolka: Yes, H&M! :)
Aivan ihana tyyli :]
old post - but i really love those comfy looking pants... i'd love to keep them in my closet.
http://www.wardrobexperience.blogspot.com/
Lähetä kommentti