17. helmikuuta 2011

Pieni, suuri hevonen

Vanhojen laukkujen tyhjentäminen on aina yhtä jännittävää. Ja toisinaan myös tuottavaa. Joskus niistä löytyy avaamattomia salmiakkitikkareita. Tai jos oikein hyvin käy, rutattu viiden euron seteli, jonka voi hyvällä omallatunnolla tuhlata kauppahallin cashew-pähkinöihin.

Tiistaina yhdestä löytyi hevonen.


Hankin H&M Trendin rintaneulan kolme ja puoli vuotta sitten. Olin todella hermostunut, ja kaipasin muuta ajateltavaa. Joten ostin korun. Toinen vaihtoehto olisi ollut suuri kuppi kahvia ja sanomalehti.

Pidin rintaneulasta, mutta en oppinut käyttämään sitä. Kolme ja puoli vuotta sitten se tuntui liian suurelta ja kömpelöltä. Se veti kaikki vaatteeni ruttuun, ja vaati päästä huomion keskipisteeksi. Pari talvea sitten koru tipahti puserostani, ja poimin sen kiireessä laukkuun. Enkä osannut enää kaivata sitä.


Kolme ja puoli vuotta myöhemmin en ymmärrä, miten koskaan pidin hevosta suurena ja kömpelönä. Joko makuni on muuttunut krouvimpaan suuntaan tai sitten rintaneuloille käy, kuten kaikille vanhoille asioille. Ne tuntuvat jälkikäteen pienemmiltä.

Parasta silti on, jos ne vanhat asiat sopivat yhteen jokaisen talvitakin kanssa.


Translation: I found this brooch from the sidepocket of one of my old bags. I bought it three years ago, but didn't wear it that often. It felt way too big and clumsy. Now it feels perfect.
Maybe you should always hold on to your horses instead of throwing them away.

10 kommenttia:

Amanda kirjoitti...

Lovely! Fits perfect on the blue jacket! I also find it hard to wear brooch sometimes...

Sara kirjoitti...

great coat

modniza kirjoitti...

beautiful coat!!!

Annamari kirjoitti...

Ihana, sekä rintaneula että takki! Sisäinen heppatyttö ihastui ensin mainittuun ensisilmäyksellä ja tahtoo myös tuollaisen! Kiitos inspiraatiosta ja myös loistavasta blogista! (blogisi on muuten ensimmäinen blogi jota aloin seurata kun kolmisen vuotta sitten välttelin gradun kirjoittamista, ja tämä on ensimmäinen kerta kun kommentoin :)

Em kirjoitti...

Beautiful coat--does the pin have any markings?--love its design.

Ranna kirjoitti...

amanda: Thanks! Brooches can be a bit tricky sometimes.

sara: Thank you!

modniza: Thanks. :)

annamari: Voi kun ihanaa, että jätit nyt kommentin! Ja vielä ihanampaa, että olet pysynyt mukana niin pitkään. :) Minkä alan gradua kirjoitit? Odotan jo kauhulla sitä hetkeä, kun minun pitäisi aloittaa omani.

em: The pin's originally from H&M. :)

Anonyymi kirjoitti...

Kiva koru.
´Käytännön vinkki: Jos rintarossi on painava, niin laita kankaan nurjalle puolelle korun kokoinen pahvinpalanen. Näin kangas tukevoituu ja koru pysyy hyvin paikoillaan eikä lerputa vaatetta.

miriam kirjoitti...

so cute

margaritats kirjoitti...

love it!

Annamari kirjoitti...

Kiitos vielä että olet jaksanut jatkaa kirjoittamista! Ihastuin aikanaan tyyliisi niin vaatteiden kuin kirjoittamisen suhteen, ja blogistasi löytyy aina ja edelleen jotain kaunista, mielenkiintoista ja innostavaa piristämään päivää :)

Tein graduni yleiseen historiaan (aihe oli 1700-luvun brittiläisen nais- ja oikeushistorian alalta). Näin jälkeenpäin katsoen hommasta olisi voinut selvitä huomattavasti vähemmällä ahdistuksella: ne graduoppaiden vinkit ajankäytön suunnittelusta eivät ole ollenkaan hullumpia :) Ehkä aika kultaa muistot, mutta sanoisin että vaikka gradun kirjoittaminen ei aina ole kivaa, ei se myöskään ole niin kamalaa kuin sitä pelkäsi, eli tsemppiä jo etukäteen!