Läskärit ja mini

Kun loaferit pujahtivat männävuonna tyylitietoisten kinttuihin, ja valatsivat katumuotisivustot, en pitänyt niistä. Ehkä siksi, että ne palauttivat niin elävästi mieleeni ne kamalat purjehduskengät, jotka käytin puhki ala-asteen alkuvuosina. Vuoden aikana silmä alkoi hiljalleen tottua kenkiin, mutta lopullisen herätyksen aiheuttivat Joni Michell ja Alexa Chung.
Ymmärsin, että loaferit ovat paitsi siistit kengät myös vastaus minua pitkään vaivanneeseen ongelmaan.


Vaatekaappini on täynnä hävyttömän lyhyitä 1960-luvun mekkoja. Yhteiselo on suurimman osan vuotta kaunista ja huoletonta korkojen ja sadan denierin sukkahousujen ansiosta. Kesällä asiat mutkistuvat. Kun sukkahousuista joutuu luopumaan, korkojen ja minimekkojen liitto rapistuu. Niinä muutamina kertoina, kun olen uskaltautunut ulos, olo on ollut livästi ilmaistuna epämukava. Puhumattakan siitä ei-toivotusta huomiosta, jota saa lähikauppakeskuksen kupeessa viihtyviltä herrasmiehiltä.

Matalien loafereiden asiallisuus kesyttää lyhyen helman ja saa kokonaisuuden näyttämään puetulta ja ehdottoman skarpilta. Olen varma, että Joni ja Alexa eivät nyi helmojaan pakonomaisesti alaspäin. Tai saa asiattomia ehdotuksia.
Ja kyllähän tuo yhdistelmä näyttää ihan helkkarin hyvältä.


kuvat: 1, 2, 3

Translation: I'm convinced that loafers will save my wardrobe this summer. I have a closet full of almost-too-short 1960's dresses, which I've been too shy to wear without black tights. I'm pretty sure a sturdy pair of loafers would offer the confidence boost I need.